keskiviikko 23. joulukuuta 2009

Kulutusjuhlan kultakausi

Vajaan vuorokauden päästä se selviää, ken tuhma ja ken kiltti ollut on. Siis kansantalouden kannalta. Paljon lahjoja kassissa pelastaa Suomen talouden ja hyvinvoinnin, mutta niukka lahjasaalis on epäisänmaallista ja huonoa kansamme menestykselle. Hieman on nyt tiukka väite joulun pyhien alla vaan eipä ole vielä rauhaa Jouluksi julistettu!

BS-toimitus ehtii nyt hieman jorista ja porista joulunajan taustoista ja mausteista, kun on kotiin matkattu, matot puisteltu ja lattiat pesty. Kaupasta on kuskattu kassitolkulla ruokaa ja juomaa perheemme pitkäaikaiselle citymaasturilla eli vaelluskengät ynnä potkukelkka -kombinaatiolla. Ruokaa on laitettu niin maan perusteellisesti kuten Reinikainen sanoisi tai itse asiassa sanoikin ainakin jossakin kontekstissa joskus ennen muinoin. Huomenna rävähtää, nimittäin allekirjoittaneen vatsalaukku. Sillä mitään en ole syönnyt, jouluherkkuja nimittäin, ennen tulevia ravinnollisia koettelemuksia.

Lahjapuoli onkin jäänyt aika tavalla lapsipuolen asemaan meikäläisen jouluvalmisteluissa, vaikka ei niitä piikkimattoja ja shiatsuhierontatuoleja sun muita fantsukkeita hirmuisesti ostella työmarkkinatuella. Muutaman kortin verran niistin pohjoisen ikimetsiä, anteeksi Greenpeace. (Kinkun kanssa maistuu siis green peas.) Niin, ja taisin ostaa sekä lähettää jotakin pientä kummilapselleni kuten kummisedän kai kuuluukin. Kyllä, sen tein. Olen parhaillaan väliinputoaja lahjavaateissa, sillä olen liian vanha ja lahjakas odottaakseni pakettisadetta jouluksi mutta liian parisuhteeton ja lapseton ollakseni velvoitettu ynnä innoitettu kansantaloudelliseen kulutusriehaan. Kotiporukoissa joulu muotoutuu pitkälti hyvän ruuan, siistien paikkojen ja maltillisesti koristellun kuusen tiimoille. Tai ainakin luulen niin.

Käsi ylös kaikki te kullannuput, jotka muistitte ilmastonmuutosta ja hiilijalanjälkeänne rietastellessanne pitkin poikin kauppakeskuksia kera kohtalontovereiden. Niin, sitähän minäkin. No, joku ehkä tuntee nyt hienoista nokan kohoamista. Ei se pallo pelastu kivalla pikku kikkailulla tavaranpaljouden syövereissä. Ei auta myöskään riehakas kulutushysteria nimissä BKT:n, ei ainakaan maratonmatkoilla. Lahjat ja juhlat ovat kuitenkin paikallaan, ei niitä pidä ruveta hölmöyksissään kieltämään. Kulutuksellinen ylensyönti sen sijaan johtaa vain moraaliseen krapulaan, epäterveelliseen turvotukseen ja ankeaan arkeen. Setä puhuu vertauksin, taas.

Joulukauppa on sangen tärkeää kauppaketjuille ja etenkin monille pienille yrittäjille. Nyt tuo kohtalonkoettelemus on taasen viime hetken tunteja lukuunottamatta ohi, vaikka toki uhrilukua saamme vielä odotella pyhien taa. Onneksi meillä joulusesonki ei ole aivan niin järjettömän raskas painoarvoltaan kuin tuolla vapaan maailman mallimaassa. Minun on pakko tunnustaa olevani huono länsimainen ihminen elintavoiltani etenkin näin joulun aikaan varsinkin raimosailaanisen elämänkatsomuksen mukaan tuomittuna. Anteeksi! Toivottavasti en tuhonnut kansamme taloutta käyttäessäni itsekkäästi järkeäni ja noudattaessani lapsuudessani omaksumiani jokseenkin vaatimattomia, siis eurooppalaisittain, juhlatottumuksia.

Kulutus on hyve, ainakin ekokulutus näinä suurten lupausten vaan pienten sitoumusten kööpenhaminalaisina ylimenoaikoina. Itse olen vain diplomi-insinööri, joten en tajua talouden rattaista tuon taivaallista ekonomien mittapuun mukaan. Heitän kuitenkin lapsellisen ihmettelevästi muutaman idean joululahjaksi kaikille ekonomeille ja muillekin talousnikkareille. Kulutusta on sangen monenlaista vaan sen eri muodot pitäisi saada kaupallistettua, jotta BKT-laskuri kävisi tiuhaan kuin savolaisen torimyyjän suu. Kansa lihoo ja vanhenee, joten nivelet ja luut kuluvat. Siis KULUTUSTA, äkkiä kaupallistamaan tämäkin muoto. Happea kuluu joka hengenvedolla ja kengät kuluu joka askeleella, kaupallistakaa. Vaatimuksia satelee ja ihmiset ärsyttävät toisiaan eli hermot kuluu. Kaupaksi tämäkin, KULUTUSTA. Jees, siinäpä muutama hullu ajatus uuden nokian synnyttämiseen. Kulutus on kaikkialla, oletko valmis?

Taitaa olla parasta siirtyä unten maille, jotta joulun voi ottaa vastaan jotakuinkin virkeänä. Väsymys romahduttaa kivijalkaamme, niin ainakin Prisma-dokkarin on käymässä. Joulusta voi nauttia suunnattomasti, kun paneutuu perusasioihin. Nukkukaamme riittävästi, syökäämme makoisasti vaan ei mässäillen, iloitkaamme läheistemme seurasta sen verran kuin rehdisti kykenemme ja hiljentykäämme, jos ei Joulun ilosanoman niin ainakin lumisen luonnon evankeliumin äärellä. Markkinajoulu voi olla tosi BS, mutta joulun ydin ei ole lainkaan BS!

Olen edelleen tyytymätön moneen asiaintilaan niin henkilökohtaisesti kuin kolletiivisestikin maallisella sekä hengellisellä tasolla. Se on totta, mutta niin on jouluun sopiva lapsellinen elämän ihmeellisyyden ja hienouden ihmettelynikin. Olen kuitenkin melko onnekas voidessani kohta kallistaa pääni pehmeälle tyynylle ajatuksissa jouluherkut, sauna ja valo pimeydessä. Voimaa hetkestä! En silti ryhdy hölmöläiseksi ja unohda todellisuuttani.

Siunattua Joulua kaikille tutuille ja tuntemattomille, etenkin tutuille, vakaumuksesta riippumatta! Nyt on mainio hetki pysähtyä havainnoimaan maailmaa ja itseään kaikin aistein. Jos ette jaksa, niin älkää puristako. Tiedän itsekin voimattomuuden tunteen väkevästi.

Loppukevennykseksi ajatus suklaasta: Suklaata sanotaan seksi korvikkeeksi, joten siinä mielessä joulu saa mielenkiintoisen sivujuonteen. Tarkkailkaa omia ja lähimmäistenne syömisiä, suklaanhimo saattaa olla merkki jostakin ei-niin-harmittomasta. Ho ho ho! Ja itsehän ostin tummaa 70-prosenttista suklaata, koska se on aitoa tavaraa. Ymmärtäkää kuten haluatte, kunhan on kriittisen hauskaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti