Ne ovat kaikkialla, etkä voi sille mitään. Ne tärvelevät terveytesi samalla kun viettelevät sinut makoisaan elämään. Et ehkä tunne niitä vaan pelkäät tuntematonta. Ne voivat olla pahin painajaisesi mutta myös hyviä ystäviäsi. Mistä on kyse? Uusi leffa tulossa, taas sama tyhjänpäiväinen juoni? Voi olla niinkin vaan ei nyt.
Viime aikoina on muutamissa uutisissa nostettu esille kemikaalihaittoja: bisfenoli-A voi imeytyä kauppakuiteista ihon läpi, Kiina kiristää muuta maailmaa harvinaisten maametallien monopolillaan, Unkari tulvii alumiinitehtaan liejua, kemikaalit heikentävät länsimaisen elintavan ympäristöissä lisääntymiskykyä ja niin edelleen. Jos kadunmieheltä kysyttäisiin, onko tämä huolissaan kemikaalien haitoista, mitä tämä tietenkin vastaisi? Olisi kyllä sinänsä oikeassa. Liian usein kemikaalit nähdään kuitenkin vain vaaratekijöinä, jotka voisi vaikkapa kieltää. Eipä riitä ymmärrystä siihen, että kemikaalit ovat elimellinen osa koko tuotantoon ja kulutukseen perustuvaa elämäntapaamme. Niin, juuri sitä mitä ilman ei voisi kuvitellakaan olevansa. Ovat vielä mokomat molekyylit luonnosta peräisin, suoraan tai prosessoituina!
Olen työskennellyt viime kuukausina uuden eurooppalaisen kemikaalilainsäädännön parissa eli minulle on siis nyt oma lehmä ojassa. REACH-asetus vaatii EU:ssa käytettävien kemikaalien rekisteröimistä, arvioimista, lupamenettelyä ja mahdollisia rajoituksia. Valtava määrä työtä, joka on joskus tehtävä kemikaaliturvallisuuden yhdenmukaistamiseksi ja parantamiseksi. CLP-asetus puolestaan pyrkii yhtenäistämään kemikaalien luokittelun, merkinnät ja pakkaamisen. Siihen onkin syytä, sillä nykyisin sama kemikaali voi olla toisaalla luokiteltu myrkylliseksi ja toisaalla jopa haitattomaksi. Siinä vain yksi esimerkki.
Tulevaisuudessa yhä useammat kemikaalit kielletään - tosin ei kaikkialla maailmassa eikä välttämättä kaikissa sovelluksissa. Kemianalan tehtävänä on kehittää vaihtoehtoisia, turvallisempia kemikaaleja, seoksia, tuotteita ja prosesseja. Haittoja on kuitenkin aina olemassa ja monet niistä havaitaan vasta jälkikäteen. Tietyt peruslainalaisuudet pätevät: Mitä enemmän kulutamme, sitä enemmän tarvitsemme kemikaaleja - suoraan tai välillisesti. Kemikaalien lisääntynyt käyttö johtaa moniin yllättäviin ongelmiin, vaikka samalla niistä saatava hyöty voi hyvin lisääntyä. Halvat tuotteet valmistetaan usein olosuhteissa, joissa työturvallisuutta ei juuri oman standardimme näkökulmasta tunneta. Lisäksi huonolaatuisista tuotteista kulkeutuu kemikaaleja elimistöömme ja ympäristöömme jopa huomattavia määriä.
Kemikaaleja on kaikkialla - ei vain pesuaineissa, maaleissa ja muissa ilmeisissä kohteissa. Niitä on myös elektroniikassa, rakennemateriaaleissa, vaatteissa, lääkkeissä, ruuassa, juomassa, kosmetiikassa, kaikkialla. Kemikaalien haitallisuus riippuu niiden ominaisuuksien lisäksi myös muun muassa määrästä sekä altistusajasta ja -kohteesta. On hyödytöntä ryhtyä vainoharhaiseksi, sillä kemikaalit koskettavat meitä kaikkia. Silti on syytä olla tietoinen kemikaalivalmisteiden ohjeistuksen mukaisesta käytöstä ja miettiä omaa kulutustaan myös tästä näkökulmasta. Opetelkaa edes vaaramerkit ja lukekaa käyttöohjeet!
Meistä kaikista länsimaisen elintason hiippareista löytyy esimerkiksi ftalaatteja, joita käytetään muovien pehmentiminä. Nämä aineet tutkitusti alentavat muun muassa siittiöiden määrää ja voivat aiheuttaa syöpää. Kosmetiikassa ihmiset puolestaan työntävät suoraan iholleen mitä monituisimpia kemikaaleja, jotka eivät kaikki suinkaan paranna terveydentilaa.
Kemikaalit voivat myös olla osana maailmanpolitiikan pelimerkkejä. Kiinalla on tällä hetkellä lähes monopoli harvinaisten maametallien tuotannossa. Nämä metallit ovat elintärkeitä nykyaikaiselle elektroniikalle, ja tämä seikka lataa pelikortit kiinalaisten käsiin. Egobuustaajien suosikkiauto Toyota Priuksen akkuihin uppoaa muuten noin kymmenen kiloa näitä harvinaisia maametalleja. Toki voisimme opetella kierrättämään roinaamme, josta näitä kemian kultajyväsiä saisi talteen. Eikä todellakaan niin kuin TV-uutisten nyrkkipajassa Aasiassa - siis ilman kunnollisia hanskoja ja hengityssuojaimia sulan höyryävän metallin ääressä.
Kemikaaleissa liikkuu suuret rahat, joten niiden käytön hallitsemiseen ja rajoittamiseen liittyvä työ ei etene vaikeuksitta eikä väärinkäytöksittä. Uudet paremmat vaihtoehdotkaan eivät synny itsekseen. Saamme kemikaaleista sekä hyötyjä että haittoja osaksemme. Kemikaaleihiin liittyy sama mielikuvabisnes kuin mihin tahansa ison rahan toimialaan. Jos yritämme ostaa hyvän omantunnon, olemme melko pahasti hukassa touhuinemme!
Kemikaaliturvallisuudesta ja -hallinasta voi kehittyä minulle työura tai sitten ei. Tässä kohtaa on joka tapauksessa tehtävää tavallisten maallikoiden valistamisessa. Ympäristö ei kestä kulutuksellista riekkumistamme loputtomiin, emmekä kestä mekään. Muutosta ei voi kuitenkaan kieltää. On pidettävä huoli siitä, että muutos on oikeasti kehitystä. Myös kemikaalien käytön suhteen.
Maistuiko keittonne? Toivottavasti, sillä sitä särvitte vielä monesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti