Katsaus tulevaan urheilukesään

Kesä 2013 ei ole mikään suuri urheilukesä sikäli, että on olympilaisten ja jalkapallon suurturnausten välivuosi. Itselleni se ei kuitenkaan ole mikään ongelma, sillä kiinnostusta lukuisiin lajeihin ja tapahtumiin. Suomalaisten menestystä toki toivon ja jännitän, mutta se ei ole enää niin ehdottoman tärkeää kuin joskus taannoin.

Vaikka kesäkelit ovat jo täällä, on silti jäljellä NHL:n neljän parhaan mittelöt. Matsit tulevat öisin mutta edustavat toki parasta jääkiekkoa, joten täytynee edes jokin ratkaisufinaali tuijottaa pöllönä.

F1-kisat ovat olleet viime aikoina kohtuullisen jännittäviä, kiitos uusien renkaiden. Tulin kauden alkaessa hankkineeksi MTV3:n formulapaketin Katsomosta eikä se ole pahan hintainen koko sarjasta. Lisäksi kuva siirtyy melko nätisti HDMI-kaapelilla 40-tuumaiseen tauluun. Suomalaisittain on tietysti myös jännitettävää, vaikka en jaksa innostua väittelemään nuoremman Rosbergin suomalaisuuden puutteesta. Kaveri on vielä enemmän maailmankansalainen kuin isäukkonsa ja tarvitsee samanlaista päättäväisyyttä rökittääkseen tallikaverinsa. Kunhan Vettel ei aina voita niin olen iloinen.

Yleisurheilua kohtaan kiinnostukseni on laskenut kuten useimpien muidenkin perinteisten suomalaislajien suhteen on käynyt. MM-kisat ovat toki tulossa ja muutama suomalaisurheilija on onneksi mahdollisella menestystiellä. Eivätkä kaikki visko keihästä.

Itselleni ykköslaji on jo harrastuksen myötä golf, jota on nyt suomalaisittain hienoa seurata. Major-kisat ovat omaa luokkaansa, sillä muita kisoja pukkaa pari kolme viikossa eri puolilta maailmaa lähes ympäri vuoden. Onneksi täälläkin on mahdollista seurata parhaita kisoja alkuperäisselostuksen kera. Mikko Ilonen on juuri nyt Euroopan Tourin kärkeä ja toivottavasti kohti parasta kauttaan. Roope Kakko ja Kotkan Tapio Pulkkanen ovat esittäneet lupaavia otteita alemmissa kisoissa, samaten aiemmin talvella Joonas Granberg ja Jaakko Mäkitalo Aasian kiertueella. Naisten puolella Minea Blomqvist on pitkästä aikaa osoittanut pirteitä merkkejä. Nyt vaikuttaa siltä, että suomalaiset ammattilaiset alkavat vähitellen löytää oikeaa otetta ammattilaisgolfin rankassa maailmassa.

Mitäs muita lajeja tulee seurattua? Maantiepyöräilyinnostukseni ajoittuu lähinnä Tour de Franceen, muut kisat eivät joitakin yhden päivän klassikoita lukuunottamatta ole täysin kolahtaneet. Toki pyöräilyn suhteen olen skarpannut siten, että tusinan verran suuntaansa tulee kilometrejä kohtuullisen usein työmatkalla. Tenniksen seuraaminen on minulla jäänyt vähiin, kun ei ole Eurosport näkynyt. Nyt ei ole sitä syytä, mutta taitaa silti jäädä sen lajin seuraaminen Grand Slam -finaaleihin ja Jarkko Niemisen matseihin silloin tällöin.

Ratamoottoripyöräilyä täytyy hieman tiirailla, jotta suomalaisten edesottamukset eivät jää täysin näkemättä. NASCAR-kisoja katselen unilääkkeeksi sunnuntai-iltaisin, jos en muuta jaksa. Onhan se kunnon junttimeininkiä amerikkalaisittain, jota lähinnä värittää ison kasan odottelu ja hieman erilaisen käytöskoodin kuskit kuin FIAn sarjoissa. Suunnistusta kohtaan on hieman mielenkiintoa, koska velipoika edelleen hommaan panostaa ja kertoo väliin sellaista taustatietoa, joka ei muuten korviin kulkeutuisi. Suomessa taitaa itse asiassa olla MM-kisat. Jukolan Viesti on tullut valvottua pari vuotta putkeen, viimeksi paikan päällä. Tänä vuonna taitaa se lysti jäädä työmatkan takia sikseen.

Ehkä tulee penkkiurheiltua vähän liikaa, syytän lapsuudessa saatua mallia. Toki on mukavampi rojahtaa sohvalle jännittämään, kun käyn itsekin hikoilemassa ja yrittämässä liikunnallisten taitojen parantamista. Ja sitten vielä höystetään väliin sopivalla ruoalla ja juomalla, kenties teeman kanssa!

Statuspäivitys

Kesä on jo puolessa välissä ja paljon on tapahtunut. Ei tosin täällä blogissa. Yrittänen korjata asian.

Puolet lomasta, vieläpä palkallisesta, on pidetty. Tuli pelattua tietysti golfia, hetkittäin jopa mainiosti, ja luudittua yksi kisakin. Vasta yksi uusi kenttä vyön alla tänä kesänä. Jukolan viesti tuli seurattua paikan päällä Vantaalla alusta loppuun, pitihän velipoikaa kannustaa ja hyvin meni lähtökohtiin nähden. Innostuin jopa käymään iltarasteilla, ja kohtalaisesti selviydyin muutaman vuoden tauon jälkeen.

Vain kerran olen ehtinyt  pelaamaan rantalentistä ja tietysti oli tuntuma kateissa. Pyöräilyt ovat jääneet puhtaasti hyötyliikuntaan, kävelyä on toisaalta harjoitettu reippaasti. Valokuvia on räpsitty - siitä lisää blogissa piakkoin, kun kotikentällä työstin pallon lisäksi kameraa. Saunassa on viihdytty ja mummomankelilla rouhittu kylänrantaan uimaan kesäyönä vain pyyhe matkassa. Aitassa on nukuttu ja hyttysiä läiskitty, olutta juotu ja kesäteatterissa käyty.

Hieman on juhlittu merkkipäiviä. Täytyy todeta, että välillä on syöty turhankin hyvin - osin myös itse laitettua ruokaa. Vastapainoksi kohtuulliselle liikuntapanokselle. Väliin on ollut henkisesti rankkaa monista syistä, mutta tällä päällä ja kokemuksilla varustettuna siltä tuskin vältyttäneen jatkossakaan. Jos ei olisi toisinaa vaikeaa, niin tästä ainutkertaisesta elämästä saisi niin paljon vähemmän irti.

Iso osa kesää on penkkiurheilijalle suurtapahtumien seuraaminen. Merkkipäiviä olivat jo muun muassa futiksen EM-kisat, golfin US Open, Le Mans 24 Heures sekä vielä jatkuva Tour de France. Pian alkaa The Open Championship sekä tietysti kesäolympialaiset. Eikä siinä vielä kaikki suinkaan.

Nyt yritän palautua työmoodiin, vaikka mielessä siintääkin jo toinen pariviikkoinen lomasessio. Silloin lähdetään lentoon ja katsastetaan uusi kolkka maailmasta, palattaneen oman henkilöhistorian kannalta kiinnostavaan paikkaan ja jatketaan omaa perinnettä. Ja tietysti pelataan golfia.

Nauttikaa valoisuudesta, kun sitä vielä on tarjolla. Arvostakaa ihmisiä, jos teillä on heitä lähellänne. Se ei koskaan ole itsestään selvää. Anteeksi muuten näistä ainaisista nuoren miehen innolla annettavista vanhan miehen elämänvinkeistä. Pakko sanoa väliin jotakin syvällisempääkin.